tag:blogger.com,1999:blog-7237950237042375556.post3263059959960593964..comments2023-05-08T07:35:43.769-07:00Comments on Minä elän: Surun muotokuvaAttihttp://www.blogger.com/profile/08552569308977658050noreply@blogger.comBlogger3125tag:blogger.com,1999:blog-7237950237042375556.post-77161022621457255132014-02-13T10:58:34.530-08:002014-02-13T10:58:34.530-08:00Niinhän siinä käy, mutta ehkä ei tarvitsekaan. Ehk...Niinhän siinä käy, mutta ehkä ei tarvitsekaan. Ehkä pitää vain yrittää katsoa eteenpäin. Voimia sinulle <3Attihttps://www.blogger.com/profile/08552569308977658050noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7237950237042375556.post-31993590151127543312014-02-13T02:26:20.001-08:002014-02-13T02:26:20.001-08:00Samaistun tekstiisi vahvasti. Minäkään en enää mui...Samaistun tekstiisi vahvasti. Minäkään en enää muista, miltä tuntui elää ilman surua...Varjojen leidihttps://www.blogger.com/profile/05321609474954060227noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7237950237042375556.post-83469098977944284792014-02-11T04:08:26.071-08:002014-02-11T04:08:26.071-08:00Viimeinen kappale osuu jonnekin todella syvälle. U...Viimeinen kappale osuu jonnekin todella syvälle. Upeasti ja niin osuvasti kirjoitettu. Minä mietin usein, että millainen olinkaan ennen tätä surua... ja tulenkohan koskaan enää ole ilman sitä vai onko se pysyvä osa minua. Tällä hetkellä tosiaan tuntuu, että se on selkärankani. Ja ihan kaikkialla, vaikkei se ulospäin näkyisikään.<br /><br /><3Sylikissahttps://www.blogger.com/profile/02560598050387045376noreply@blogger.com