lauantai 30. maaliskuuta 2013

Minä olen

Minä.

Minä, minä, minä.

Kuka minä olen? Miksi minä olen? Olen mysteeri niin itselleni, kuin muillekin. Yksi ihminen on liikaa kenenkään ymmärrettäväksi. Vaikka olen kuinka yrittänyt, en saa muodostettua kokonaiskuvaa edes itsestäni.

Olen kyllä yrittänyt, muodostanut ensin kuvan ja yrittänyt huonoin seurauksin elää sen mukaan. Olen yrittänyt kirjoittaa itsestäni ylös kaiken ja katsoa, millaisen kuvan muodostan. Ei niinkään voi tehdä, ei se vain toimi.

Minulle on ollut aina vaikeaa katsoa peiliin. Olen halunnut olla jotakin sellaista, jota en ole. Ulkonäöllisesti ja sisäisesti.

Tein mitä tein, minä olen minä. Minä, jota en voi koskaan täysin ymmärtää ja hallita. Minä, jota minun täytyy silti kunnioittaa. Minä, joka minun täytyy hyväksyä sellaisena, kuin se on. Sellaisena, kuin minä olen.

Sillä minä olen täydellinen. Juuri tällaisena. Minä en ole koskaan valmis, minä olen muuttuva. Ja niin on hyvä. Niin pitääkin olla.

Minä ansaitsen kaiken. Minä voin saada kaiken. Sillä minä olen minä.

Minä, minä, minä.

Minä.

"Kaunis, pieni ihminen"

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti