Kesän ensimmäinen päivä

"On mielettömän kaunis päivä. Olen koko aamupäivän soitellut ihmisille ja pyytänyt mukaan puistoilemaan. Olisin halunnut soittaa myös sulle, niin kuin viime kesänä. Ethän sinä yleensä päässyt paikalle, mutta toivotit ihanaa päivää, kerroit taas jonkun jännän jutun. Välillä tulit mukaan ja sait minut kiusaantumaan puhumalla vieraille ihmisille. Olit oma ihana itsesi.

Pääskysillä on pesiä tämän Töölönlahden ylittävän sillan alla. Ne lentelevät vallattomasti ilmassa, välillä yksin, välillä kaksin. Toisinaan ne hiljentyvät hetkeksi, ja vain muutama rauhallinen lokki kaartelee lahden väreilevän pinnan yllä. Pääskysestä ei päivääkään, kesä on täällä.

Kohta tulee kuluneeksi vuosi siitä, kun lähdit pois. Vuosi ensimmäisiä kertoja. Joulu ilman sinua, synttärit ilman sinua, kevät ilman sinua. Reililtä en enää lähetä sinulle postikorttia. Minulla on niin hirveä ikävä.

Mutta nyt on kaunis ilta, kaunis kesäpäivä. Minä en murehdi, minä istun ja kirjoitan sinulle tällä puisella penkillä, joka tuoksuu Linnanmäen vuoristoradalta. Vielä hetken minä kuvittelen, että sinä olet jossain täällä. Ihailemassa aurinkoa, nauttimassa lämmöstä. Minä en vain saa sinuun yhteyttä juuri nyt. Hetkeksi minä unohdan, ja katson kaunista maisemaa."