Elokuvia matkan varrelta

Olen kertonut musiikista ja kirjoista, nyt on tullut elokuvien aika. Olen saattanut kertoa osasta jo aiemmin, mutta tässä nyt yhteinen koonti. Monia varmasti joukosta unohtuu tälläkin kertaa, mutta yritin sisällyttää listaan vähän sitä sun tätä, juuttumatta vain yhteen genreen tai aiheeseen.

Mitä elokuvat ovat minulle? Keino käsitellä tunteita vieraan tarinan kautta. Nähdä oikeita tunteita. Sillä sitä on näyttely, ainakin minulle, oikeiden ja aitojen tunteiden kanavoimista oikeisiin rooleihin, oikeisiin kohtiin. Hieno roolityö saa liikuttumaan, imeytymään mukaan elokuvaan. Kun kirjaa lukiessa voit uppoutua sanoihin ja ajatuksiin, joita se välittää, elokuvat ovat usein vähemmän tarkkoja, mutta kokonaisvaltaisempia. Asiaan.

Peter Pan (2003) on koskettanut minua kirjana, ja tämä elokuvaversio vangitsi siitä kaiken olennaisen. Kyllä, paljon on jätetty pois, mutta alkuperäinen tunnelma on säilytetty, juuri niin absurdina, lapsenomaisena, arvoituksellisena ja viattomana kuin kuuluukin.

Moonrise Kingdom (2012) sisältää sen saman naiiviuden lapsenomaisen hehkun, kuin Peter Pan. Lasten näkökulmasta elokuvassa tapahtuu ihana rakkaustarina. Aikuisten näkökulmasta kaksi lasta karkaavat metsään ja ovat hengenvaarassa.

"I admit we knew we'd get in trouble. That part's true. We knew people would be worried, and we still ran away, anyway. But something also happened, which we didn't do on purpose. When we first met each other, something happened to us."

"That's very eloquent. I can't argue against anything you're saying. But then again, I don't have to, 'cause you're 12 years old. Look, let's face it, you're probably a much more intelligent person than I am. In fact, I guarantee it. But even smart kids stick they're finger in electrical sockets sometimes. It takes time to figure things out. It's been proven by history. All mankind makes mistakes. It's our job to try to protect you from making the dangerous ones, if we can."

The Perks of Being a Wallflower (2012) on uusi lempielokuvani. Vaikeita aiheita käsitelty juuri kuten ne oikeassakin elämässä ilmenevät: kaikessa läsnä olevina, mutta nuoruuden huumassa toisinaan jopa unohtuvina taustatekijöinä. Elokuva, johon on saatu napattua uskomattomia tunteita ja hetkiä. Rakastuin loppumonologiin:

"I know these will all be stories someday. And our pictures will become old photographs. We'll all become somebody's mom or dad.

But right now these moments are not stories. This is happening, I am here and I am looking at her. And she is so beautiful. I can see it. This one moment when you know you're not a sad story. You are alive, and you stand up and see the lights on the buildings and everything that makes you wonder. And you're listening to that song on that drive with the people you love most in this world.

And in this moment I swear, we are infinite."

Girl, Interrupted (1999), elokuva täynnä nerokkaita huomioita mielen sairastumisesta. Näyttelijäsuorituksiltaan aivan uskomaton. Mitä on olla hullu? Keneen verrattuna juuri minä olen sekaisin? Mitkä ajatukset ovat hulluutta, mitkä mielipiteitä?

"You've been in a hospital?"
"Yes."
"Do you see purple people? My friend, he saw purple people. And so the state came and took him away. He didn't like that. Some time went by and, and he told 'em he didn't see purple people no more."
"He got better."
"Nah, he still sees 'em."

Requiem For a Dream (2000). Kaunistelematon kertomus ihmisistä, heikkouksista, maailman vääryyksistä ja unelmista. Itkin, paljon. Ymmärsin enemmän.

Sauna (2008) ei jätä katsojalle hyvää mieltä, mutta monta kysymystä. Suomalainen kauhuelokuva karuissa maisemissa, johon on upotettu monta uskomatonta repliikkiä ja kohtausta. Ei kevyttä katsottavaa, ei heikkohermoisille. Silti pakko katsoa ensimmäisen kerran jälkeen uudestaan.

"Siellä ne haavat paranee, missä on tulleetkin."

 The Breakfast Club (1985) on elokuva, joka minun olisi pitänyt katsoa kauan sitten. Viisi täysin tuntematonta nuorta istuu päivän jälki-istunnossa paljastaen itsestään enemmän, kuin kukaan olisi aamulla ajatellut. Hyvän mielen elokuva, johon on piilotettu monta hyvää, mullistavaa ajatusta.

"We're all pretty bizarre. Some of us are just better at hiding it, that's all"